Perjantaita

Jäljellä 10 työaamuherätystä!!!! Siis joo, juhlaa!

Tälle päivälle olisi vielä kolme merkityksellistä työtehtävää, joita niitäkään ei oikein jaksaisi. Siis kolme sähköpostia. Sijaistoimintona siten kirjoittelen tänne.

Olen jotenkin leijunut pari päivää jossain ilmassa tai jotenkin, että jalat eivät kosketa maata. Joku onnellisuuskohtaus taas - näitähän riittää. Joku sanoisi jo, että sairauteen asti. Ehkäpä joo. Tosin ihan omasta mielestäni olen ansainnut kaiken. Ha!

Ainoa negatiivinen asia tässä on nyt se, että jotenkin käyn niin ylikierroksilla, että uni on jotenkin kaikonnut torpasta, tai siis tarkemmin minun päästäni. Asiaa ei auta se, että ilmeisesti naapurit ovat jääneet juhannukselta lomille ja jaksavat riekkua. No minä ajattelen ja valvon. Olen tässä joutoaikoina tosiaan suunnitellut remonttia, huonekalu-uudistuksia, lomamatkaa kesälle ja talvelle ja kaikkea muutakin. Siis siinä valvoessa. Ja lukenut pari kirjaa. Jos sitten talvella nukuttaisi.

No mutta. Olisi viikonloppu tuloillaan. Ohjelmassa ei ole mitään, koska en jaksaisi mitään. Siis mitään ohjelmoitua ja suunniteltua. Jos päätän jaksaa, niin lauantaina olisi yksi keikka. Jos en, niin olen kotona. Sunnuntaina mies palaa mökiltä ja velkatorpassa linnoittaudutaan sohvalle katsomaan sitä yhtä palloa, jota on potkittu tässä viime aikoina suhteellisen paljon. Mikäs siinä. Toivottavasti sunnuntain ottelu jaksaa pitää ihmisen hereillä vähän paremmin, kuin mitä eilen - sammahdin siis aivan totaalisesti joku 15 minuuttia ottelun alkamisen jälkeen sohvalle. Heräsin sitten erän lopussa. Justiinsa. Jouti nukkumaan.

Nyt ei kyllä jaksa, juttua olisi kyllä vaikka mistä. Kirjoitan sitten, kun olen enemmän tolkuissani. Nyt teen ne duunit ja häivyn kotio.

Ai joo. Eilen oli sitten oikeasti kiva päivä. Päivän kruunasi vielä illalla eräs ystävä, joka yritti ensin soitella kun olin kaupassa, mutta lopulta saimme langat kytkettyä Saunalahden ja DNA:n välille ja puhuimme sitten tunnin puhelimessa (tai siis siihen saakka, kunnes nälkäinen koira melkein järsi kaverini säärtä, niin piti lopettaa). Puhelun seurauksena olen menossa jossain vaiheessa kulttuurimatkalle lähikaupunkiin - siis lomallani käytännössä. Nyt olisi jos sitten kaksi matkaa kesä-Suomessa, kulttuurimatka naapuriin ja Ruovedelle, Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeeseen, joka on auki nyt viimeistä kesää (siis onhan paikka auki jossain vaiheessa jatkossakin, mutta vasta sitten joskus, kun remontti on ohi ja kaikkea - eli melkein viimeistä kesää). Sinne siis. Paikataan tuokin aukko sivistyksessä, koska konsaan en ole siellä käynyt. Toinen, missä olisi hienoa käydä on Villa Mairea, mutta sinne pitäisi kerätä joku ryhmä, että sisällä pääsisi käymään. No katsotaan nyt, ehkä joskus. Linkitän joskus noihin, kunhan ennätän - nyt ne duunit loppuun.

Mukavaa viikonloppua kansa!